Litna Strategiijat
-
Mat leat “litna strategiijat”?
-
Ovttasbargat eará váhnemat
-
Ovttasbargat eará skuvllain
Kategorier
Litna Strategiijat
Ságastala skuvllain birasváttisvuođaid birra
Gáibit skuvllain čoahkkima
Go ovttasbargu váhnenjoavkkus doaibmá (geahča ovddit kapihttala), de lea áigi skuvllain šiehtadit čoahkkima. Leage buorremenolaš ja áššálaš, ja gáibit čoahkkima skuvlla njunnošiiguin, ja buot buoremus lea jos máŋga váhnema ja váhnenovddasteaddjit dahket dan ovttas.
Ráhkadehket oktasaš áššelistu čoahkkimii mas lehpet vuoruhan doaibmabijuid maid galggašii álggahit. Muitte ahte čoahkkin galgá leat áššálaš ja ahte ovttaoaivilvuohta lea dehálaš.
Jos váhnenovttasbargu ii lihkostuva, de lea dus almmatge vejolaš gáibidit čoahkkima skuvllain dainna ulbmilin ahte skuvlabirrasa buoridit.
Váldde mielde duođaštusaid mat dus leat birasváttisvuođaid birra ja muital evttohuvvon doaibmabijuid birra. Jos skuvla ii dovddas birasváttisvuođaid, de soaitá leat buoremus geavahit áiggi oažžut ovttaoaivilvuođa dasa ahte váttisvuohta gávdno ja ahte dainna berre juoga dahkat. Álggat dasto áššálaš ságastallama čovdosiid birra. Muital maid dii lehpet evttohan, guldal skuvlla oaiviliid ja vejolaš evttohusaid, ja geahččal soabadit vejolaš doaibmabijuid.
Lea dehálaš ahte čuovvulanplána mearriduvvo ovdalgo čoahkkin loahpahuvvo. Šiehtadehket makkár doaimmat galget čađahuvvot, goas dat galget čađahuvvot ja mearridehket beaivvi ja áiggi čuovvulančoahkkimii.
Dárkkis mo rievdadusat doibmet guhkit áiggi badjel
Ollugat dovdet ahte dilli geahppána ja movttiiduvvojit maŋŋil skuvlačoahkkima. Buohkain lea jáhkku dasa ahte buori doaibmabijut álggahuvvojit ja váttisvuođat buorre muddui čovdojuvvojit.
Nu dat ii álo dáhpáhuva.
Lea dehálaš čuovvut mielde dassá go konkrehta čovdosat leat sajustuvvon ja addán sávahahtti bohtosiid. Ále guođe ášši vaikko vel sáhttet ge mannat máŋga mánu ovdal go váttisvuohta čovdojuvvo. Givssideapmi ja heajos biras ovddiduvvojit guhkit áiggi badjel, ja dávjá váldá guhkes áiggi gávdnat buriid čovdosiid mat doibmet.
Diđoš vuoigatvuođaidat
Litna strategiijaiguin hukset oktavuođaid váhnenjoavkkus ja ovttasbarggat ulbmillaččat skuvllain. Mii geavahat “šiega” sániid ja deattuhat positiivvalaš rievdadusaid. Muhto dat ii rievdat duohtavuođa ahte givssideapmi lea ráŋggáštusvuloš dahku.
Diđoš bearraša ja máná vuoigatvuođaid ja makkár formála váikkuhangaskaomiid lea vejolaš geavahit. Dat boahtá ovdan maŋit kapihttalis.
Lea dehálaš ahte it láhtte balddihahtti láhkai ja nu ahte šaddá heajos vuoigŋa go skuvllain gulahalat, muhto muital baicce skuvlii ahte don bures dovddat lágaid, makkár váikkuhangaskaoamit gávdnojit ja mo áššiin galggašii bargat viidáset. Mii leat vásihan ahte dat lea buorre vuohki sajustit positiivvalaš birasdoaibmabijuid johtileappot. Ollu skuvllat eai hálit ahte ášši váidojuvvo Fylkkamánnái, Oahpahusdirektoráhtii, Politiijai ja Konfliktaráđđái. Ja ii eisege mediai.
Diđoš vuoigatvuođaidat
Mánáid vuoigatvuođat leat bures suddjejuvvon láhkateavsttain, ja mielddisbuktet stuora váikkuhusaid skuvlii, skuvlajođiheddjiide ja skuvlaeaiggádiidda, jos lága rihkkot.
Oahpahusláhka (§9A) cealká ahte “Skuvla ii galgga mange láhkai dohkkehit loavkašuhttimiid nugo givssideami, veahkaválddálašvuođa, vealaheami ja cielaheami”.
§9A-5 meannuda oahpaheaddjigivssideami erenoamáš garrasit.
Bearaš galgá oažžut veahki Fylkkamánnis jos givssideapmi ii noga (geahča §9A-6).
Jos skuvla rihkku “givssidanlága”, de sáhttá bággosáhkku gáibiduvvot skuvlaeaiggádis (geahča §9A-12) ja rektor sáhttá biddjot giddagassii (geahča §9A-13).
Dat gal iešalddis orru hui buorre, ja jos láhka doaimmašii seamma bures geavadis go báhpiris de gal it livčče dárbbašan lohkat dán gihppaga, ja eatge mii livčče čállán dan. Duohtavuohta lea dađibahábut ollu bearrašiidda nuppegežiid. Ollugat fertejit garrasit ráhčat mánáidis vuoigatvuođaid ovdii, ja jos láhka rihkkojuvvo de dat dávjá ii atte makkárge váikkuhusaid. Diđoš vuoigatvuođaidat, ja loga viidáseabbo vai dieđát maid galggat dahkat. Smiehta doaibmabijuid mat addet buoremus bohtosiid mánnái ja bearrašii.
Buot mánáin lea vuoigatvuohta buori skuvlabirrasii
Mánáin lea lágas nannejuvvon vuoigatvuohta oadjebas oahpahussii. Jos dábálaš bargovugiin ii nagot givssideami bissehit dahje jos doaibmabijut eai leat heivvolaččat, de lea vejolaš gáibidit ahte skuvla álggaha lágas mearriduvvon doaibmabijuid. Jos skuvla ii váldde ášši duođas, de leat bearrašis ollu váikkuhangaskaoamit geavahussii. Mii namuhat daid. Geahča maid sierra teakstaosiid gos skuvlačoahkkimat, váidagat fylkkamánnái, riektevuogádaga geavaheapmi ja mediageavaheapmi leat namuhuvvon.
Raportere givssideami skuvlii ja gáibit doaibmabijuid
Go bearaš fuomáša ahte mánná givssiduvvo, de lea dehálaš sáddet čálalaš reivve skuvlii, vaikkoba e-poastan, gos doaibmabijut gáibiduvvojit bissehan dihte givssideami. Čále buorredáhtolaš ja dárkilis e-poastta gos deattuhat čovdosiid. Čilge mii lea dáhpáhuvvan ja sádde duođaštusaid jos vejolaš, ja dáhto čoahkkima skuvllain árvvoštallan dihte vejolaš doaibmabijuid.
Skuvllas lea juridihkalaš ovddasvástádus ohppiid skuvlabirrasii. Oahpahuslágas §9A-11 gávnnat Oahpahuslága áidna ráŋggáštanparagráfa. Rektor sáhttá biddjot giddagassii gitta 3 mánnui jos geatnegasvuođaid rihkku. Paragráfa geavahuvvo hui hárve, muhto dat ii sihkkojuvvon go ođđa láhka ođasmahttojuvvui 2017:s, váikko skuvlabargiid fágaorganisašuvnnat háliidedje dan láivudit.
Vahkku maŋŋil go skuvla lea ožžon dieđu givssideami birra galgá skuvla álggahit doaibmabijuid. Jos dat ii leat dahkkon vahkku siste, de lea vejolaš váidit fylkkamánnái.
Fuomášahte fal skuvlla ahte dii diehtibehtet ahte mánás leat vuoigatvuohta buori ja oadjebas skuvlabirrasii (Oahpahusláhka §9A-2) ja ahte lea vejolaš váidit fylkkamánnái vahku maŋŋil go givssideapmi lea dieđihuvvon (Oahpahusláhka §9A-6).
Jos skuvla oaivvilda ášši váttisin ja dan geažil dárbbaša guhkit áiggi álggahit heivvolaš doaibmabijuid, de sáhttibehtet gáibidit gaskaboddosaš doaibmabijuid, vai mánnái láhččojuvvo oadjebas dilli dan botta go skuvla bargá áššiin.
Maid jos skuvla ii dieđe makkár doaibmabijuid berre álggahit?
Muhtun skuvllat lohket ahte sii eai dieđe mo ášši galgá čoavdit, ja sáhttet maid dáhtut bearraša evttohit heivvolaš doaibmabijuid. Jos bearaš háliida, de sáhttá ovddidit evttohusaid, muhto skuvla galgá doaibmat ámmátlaš beallin ja das galgá maid gelbbolašvuohta bissehit givssideami. Jos skuvllas ii leat gelbbolašvuohta, de galgá ráđđádallat earret eará fylkkamánniin ja Oahpahusdirektoráhtain.
Makkár doaibmabijuid sáhttá gáibidit?
Bearrašis lea vejolaš evttohit doaibmabijuid, muhto ii gáibidit ahte sin evttohus galgá čuvvojuvvot.
Maid sáhttibehtet gáibidit eará mánáid ektui?
Muhtun ovddasteaddjit atnet stuora fuola buot mánáin mat gullet oahppijovkui, maiddái sis geat loavkašuhttet ja givssidit. Soaitá sis leat evttohusat doaibmabijuide veahkehan dihte eará mánáid ja bearrašiid.
Muhtun ovddasteaddjit suhttet go vásihit ahte lea uhcán beroštupmi daid mánáid ektui geat givssidit ja gáibidit ahte skuvla álggaha heivvolaš doaibmabijuid.
Lea gal vejolaš evttohit ja sávvat doaibmabijuid, muhto skuvla ii dárbbaš čuovvut daid. Ii ge leat vejolaš gáibidit dieđuid eará mánáid ja bearrašiid birra, go skuvllas lea jávohisgeatnegasvuohta. Lága vuođul sáhttá iežas mánnái gáibidit oadjebas ja buori skuvlabirrasa.
Jos vuorjašuvvá eará mánáid dilis, de lea vejolaš sáddet fuolastusdieđu. Muhtun oktavuođain lea dieđihangeatnegasvuohta, guorahala dárkileappot jos lea dárbu.
Vuorut iežat máná
Mii rávvet buohkaid vuoruhit iežas máná buot ovddimus, oažžun dihte máná eret givssidandilis nu johtilit go vejolaš.
Jos bures leat ráhkkanan čoahkkimii, de lea buoret doaivva oažžut čoahkkima mieđihit ahte ášši galgá čuovvuluvvot
Ollu bearrašat váldet minguin oktavuođa go leat ráhkkaneamen skuvllain deaivvadit.
Dat orru gal iešalddis hui álki, muhto geavatlaččat dat lea váttis iešguđet sivaid geažil;
- Go mánás lea váivi, de dat dieđusge boktá garra dovdduid.
- Eanaš váhnemiin leat uhcán vásáhusat mo dákkár deaivvademiid galget hálddašit, ja ballet ahte máná skuvladilli ja dearvvašvuohta ii váldojuvvo doarvái duođas. Dat dieđusge hedjonahttá dili.
- Jos skuvla ii dovddas ahte givssideapmi dáhpáhuvvá, de dat mielddisbuktá ahte olmmoš šaddá eahpádussii das mo ášši galgá hálddašit.
- Olmmoš gii ieš lea vásihan givssideami sáhttá moaráskit. Muhtumin sáhttá olmmoš suhttat badjelmeare jos ieš lea vásihan heajos meannudeami skuvlla bealis. Muittut iežat ahte dat guoská mánnái, iige dutnje. Meannut ášši nu objektiivva go vejolaš.
Skuvlačoahkkimis sáhttá dáhpáhuvvat:
- Skuvla ii beroš čoavdit givssidanášši.
- Bearaš dovdá iežas uhkiduvvon muhtun oktavuođain.
- Čoahkkinbeavdegirji ii sisttisdoala dan mii čoahkkimis daddjui.
- Garra dovddut ja dalle lea álki suhttat.
- Dehálaš áššit eai ságastallojuvvo čoahkkimis.
- Skuvla lohpida ságastit givssidanášši birra givssideaddji bearrašiin, muhto geavatlaččat dat ii dahkko.
- Skuvla lohpida álggahit doaibmabijuid eastadit givssideami, muhto doaibmabijut eai álggahuvvo, dahje čađahuvvojit belohahkii váilevaš bohtosiiguin.
- Čuovvulanplána váilu
Gávdno go oktage gii sáhtašii veahkehit skuvlačoahkkimis?
Livčče buorre jos olggobeale olmmoš geas lea gelbbolašvuohta givssidanáššiin sáhtašii searvat čoahkkimii ja hehttet áitagiid ja duššindahkama, ja váruhit ahte čoahkkinbeavdegirji šaddá riekta ja buori doaibmabijut álggahuvvojit.
Váhnemat leat váttis ja rašes dilis go mánás lea váivi, ja háliidit ahte skuvla čoavdá váttisvuođaid. Eatnašiidda lea dilli amas.
Veahkki sáhttá leat son gii dovdá givssidanáššiid, dahje muhtun geas lea juridihkalaš gelbbolašvuohta. Ášši dieđusge ii čuoza nu garrasit veahkkái go váhnemiidda, mii dahká ahte sutnje lea álkit bargat áššiin ja gávdnat čovdosiid.
Jos fylkkamánni mieđiha áššái, de sáhttá ohcat váiddaášši guoskevaš goluid buhtaduvvot, earret eará advokáhtagoluid.
Čoahkkima čađaheapmi
Dás gávnnat ráđiid mo eastadit boasttuvuođaid ja mo čađahit ávkkálaš skuvlačoahkkima:
Mihttomearri
Čoahkkima ráhkkaneapmi ja čađaheapmi
Bearašovttasbargu
Lea hirbmat buorre ja ávkkálaš jos guktot ovddasteaddjit ovttasbargaba. Ráhkkaneahkki ovttas ja ráhkadeahkki oktasašplána čoahkkimii.
Čoahkkinráhkkaneapmi
Mearrideahkki áššelistu. Čále ovddalgihtii buot mii galgá meannuduvvot ja mo áššiid čuovvulit. Jos leahppi guovttis čoahkkimis, de sáhttibeahtti šiehtadit maid goabbáge galgá dadjat, go dalle čájeheahppi ovttaoaivilvuođa. Jurddaš ákkastallamiid ovddalgihtii. Hárjehala ovddidit ášši čielgasit, ja leage áššálaš ja ovddit oaiviliiddát gulul. Dalle lea buoret vejolašvuohta oažžut skuvlla beroštit áššis ja álggahit doaibmabijuid.
Ále čájet suhttu
Don it galgga goassige láhttet balddihahtti láhkai dahje eahpeáššálaččat. Dat billista ášši ja sáhttá geavahuvvot bearraša vuostá. Sáhtát ovddalgihtii hárjehallat dadjat dovdduide čuohcci váttis áššiid.
Duođaš givssideami
Duođaš givssideami nu dárkilit ja áššálaččat go vejolaš. Váldde duođaštusaid mielde. Váldde mielde formála givssidandefinišuvnna. Muital loavkašuhttimiid maid mánná lea gillán ja oaččo skuvlla mieđihit ahte dat lea givssideapmi. Várut ahte mieđiheapmi váldo mielde beavdegirjái.
Árvvoštala čoahkkima báddet
Bádden lea lobálaš go ieš lea čoahkkimis mielde. Geahččal oažžut earáid mieđihit rabas báddemii. Son gii bádde berre diehtit mo telefovnnain galgá báddet vai bádden čađahuvvo johtilit ja njuovžilit.
Čiegus báddema oktavuođas fertet báddema álggahit ovdal go boađát čoahkkimii, ja bidjat telefovnna veskui dahje lummii.
Geahča sierra kapihttala báddema birra.
Fuolat čuovvuleami
Dávjá dovdet sihke skuvla ja ovddasteaddjit unohisvuođa go givssideamis lea sáhka, ja háliidit nu johtilit go vejolaš čoavdit váttisvuođa. Givssideapmi sáhttá váikkuhit dasa ahte mánás rievdá láhttenvuohki guhkit áiggi badjel, ja dáhpáhuvvá hui hárve ahte okta ságastallan buktá guhkesáiggi bohtosiid. Ollugat movttáskit go leat beassan čoahkkima doallat skuvllain, muhto behtohallet sakka jos doaimmat eai čađahuvvo lohpádusaid mielde. Dan dihte lea ge hui dehálaš šiehtadit mo mearriduvvon doaibmabijut galget čuovvuluvvot. Dáhto dieđuid go ášši ságastallojuvvo givssideaddji bearrašiin. Fuolat ahte čoahkkimat/ságastallamat lágiduvvojit dávjá dan áiggis go doaibmabijut leat jođus, ja joatkke dassá go váttisvuohta lea čovdojuvvon. Vaikkoba 2-3 mánu maŋŋil go váttisvuohta lea nohkan. Guhkitáiggi rievdadusat eaktudit ahte leat gierdevaš ja it vuollán.
Ovdal go čoahkkin loahpahuvvo, de fertet šiehtadit makkár konkrehta doaibmabijut galget čađahuvvot, áigemeriid ja čuovvulanplána.
Referat!!!
Avklar eksplisitt i møtet hva som skal stå i referatet. Få med skolens erkjennelse av mobbeproblemet. Få med konkrete tiltak, med oppfølging og konkrete datoer.
Beavdegirji ii sisttisdoala čoahkkima mearrádusaid
Beavdegirji lea dokumeanta mii šaddá oassin máná áššemáhpas, ja dasa sáhttá čujuhuvvot vejolaš váiddaáššis, PPT ja eará ásahusaid oktavuođas.
Jos vel leat ge ráhkkanan skuvlla čoahkkimii, ja čađahan buot mii dás ovdal lea namuhuvvon, de sáhtát vásihit ahte beavdegirji maid oaččut ii sisttisdoala dan mii čoahkkimis celkojuvvui.
Mii ávžžuhat skuvlii sáddet divvojuvvon beavdegirjji ja gáibidit ođđa beavdegirjji jos gávnnat boasttuvuođaid. Maiddái sáhtát dáhtut earáid maid vuolláičállit duođaštan dihte bearraša veršuvnna, dahje eará láhkai duođaštit boasttuvuođaid.
Jos skuvla ii divo čoahkkinbeavdegirjji, de sáhttibehtet gáibidit ahte divvojuvvon beavdegirji vurkejuvvo ja čuovvu álgobeavdegirjji. Vurke divvojuvvon beavdegirjji duođaštussan. Gáibit geahččat máná máhpa ja dárkkis ahte dieđut leat riekta.
Gáibit veahki Mánáidáittardeaddjis
Mánáidáittardeaddjibálvalus lea nannejuvvon vel eambbo maŋŋil go ođđa láhka fápmuduvvui 2017:s. Muhtun áššit gáibidit ahte váhnemiid ferte veahkehit.
Telefovdnabálvalus lea dušše mánáid várás, muhto Mánáidáittardeaddjái sáhtát e-poastta sádde mas ášši čilgejuvvo. Doppe barget juristtat geain lea vuđolaš máhttu lágaid ja váiddaortnega birra. Mánáidáittardeaddji diehtá maid mo iešguđet fylkkamánnekantuvrrat doibmet váiddaáššiid oktavuođas. Sin veahkis lea stuora ávki.
Sádde Fylkkamánnái váidaga
Buohkain lea váidinvuoigatvuohta fylkkamánnái jos skuvla ii leat álggahan heivvolaš doaibmabijuid vahku siste dan beaivvi rájes go ášši lea dieđihuvvon.
Fylkkamánni lea guhká doaibman váiddaásahussan givssidanáššiin, muhto min dieđu mielde eai ožžon váhnemat nu buori veahki ovdal jagi 2017 láhkarievdadusaid. Láhkarievdadusaid maŋŋil lea dilli ollu buorránan fylkkamánni bealis.
Fylkkaid gaskkas leat stuora erohusat, muhto oppalaččat sáhtit dadjat ahte váiddaáššit meannuduvvojit vuđolaččat, ja váhnemiid gáibádusat vuhtiiváldojuvvojit dávjjibut láhkamearrádusaid olis ja ollugiid mielas doaibmá fylkkamánni buorre doarjjan.
Fylkkamánni lea buorre doarjja
Oza áinnas veahki fylkkamánnekantuvrras, sihke skuvlaovttasbarggu birra ja vejolaš váiddaáššis. Muhtun áššemeannudeaddjit čađahit ovdamearkka dihte eahpeformála čoahkkimiid skuvllain, ja váikkuhit dainna lágiin dasa ahte doaibmabijut álggahuvvojit johtileabbo.
Áššemeannudanáigi
Fylkkamánni ii dárbbaš čuovvut áššemeannudanáigemeriid, ja muhtun áššit meannuduvvojit hui johtilit ja eará áššit sáhttet ádjánit guhkit. Jos fylkkamánni geavaha menddo guhkes áiggi áššemeannudeapmái, de lea dus vejolašvuohta skuvllas gáibidit gaskaboddosaš doaibmabijuid suddjen dihte máná.
Bearraša gáibádusat dohkkehuvvojit
Bearraša gáibádusat dohkkehuvvojit eanáš áššiin.
Makkár fápmu lea fylkkamánnis?
Fylkkamánni sáhttá skuvllaid geatnegahttit álggahit doaibmabijuid. Moaittehahtti dilálašvuođain sáhttá fylkkamánni sáhkkohit skuvlaeaiggáda. Dat lea ođđa njuolggadus, ja geassit 2018 sáhkkohallui dušše okta suohkan. Ollu suohkanat leat ožžon dieđu ahte sii sáhttet sáhkkohallot jos eai buorit diliset, mii dagaha ahte givssidanáššit čovdojuvvojit johtileappot.
Maid jos buoridandoaimmat bistet dušše oanehis áiggi?
Maŋŋil go fylkkamánni lea dohkkehan ášši, de vásihit ollu bearrašat ahte ovttasbargu skuvllain buoriduvvo ja givssideapmi geahpeduvvo, dahje nohká. Muhto eai buot čovdosat bisset givssideami álfárot. Jos givssideapmi fas álggahuvvo ja/dahje ovttasbargu skuvllain hedjona, de lea vejolaš sáddet ođđa váidaga fylkkamánnái.
Maid jos bearaš lea duhtameahttun fylkkamánni mearrádusain?
Bearrašis lea vejolašvuohta váidit mearrádusa Oahpahusdirektoráhtii jos lea duhtameahttun fylkkamánni mearrádusain. Váidinvejolašvuohta lea ođas, ja mii diehtit ahte meannudanáigi lea leamaš hui guhki dan moatti váiddaáššis.
Jos fylkkamánnis ehpet oaččo doarjaga, muhto Oahpahusdirektoráhtas, de lea dehálaš diehtit ahte dis lea de vuoigatvuohta oažžut máksojuvvot vejolaš áššegoluid, ovdamearkka dihte advokáhtagoluid.
Áššemeannudanmeattáhus fylkkamánni bealis
Jos fylkkamánni meannuda áššiid boastut, de sáhttá bearaš váidit ášši Siviilaáittardeaddjái. Fylkkamánni vástádusreivves galgá váidinvuoigatvuohta čilgejuvvot.
Árvvoštala advokáhta jos fylkkamánnái áiggut váidit
Ovddasteddjiin galgá leat vejolaš váidit fylkkamánnái ja sin ášši galgá duođas meannuduvvot. Muhto mii diehtit ahte muhtun bearrašiidda lea leamaš stuora ávki oažžut advokáhtaveahki váiddačállimis. Orru leamen nu ahte ášši meannuduvvo duođaleabbo jos advokáhta geavahuvvo, ja suige ášši maid buorebut čilgejuvvo.
Advokáhttaveahkki lea divrras. Jos váiddaášši mieđihuvvo, de lea vejolaš ohcat goluid buhtaduvvot, omd. advokáhtagoluid.
Guorahala mákset go bearraša dáhkádusat advokáhtaveahki goluid.
Soaitá gánnáhahtti geavahit advokáhta gii lea bargan givssidanáššiiguin. Váldde áinnas oktavuođa servviin Mobbing i Skolen, go dat sáhttá addit ráđiid.
Lea maid vejolaš Ieš vuos čállit váidaga seastin dihte goluid, ja geavahit advokáhta dárkkistit ja divodit čállosa ovdal go váidda sáddejuvvo.
Soaba hatti advokáhtain ovddalgihtii.
Advokáhttasearvái lea vejolaš riŋget ja diđoštit rievttálaš diliid birra, ja gulaskuddat vejolaš ovttasbargovejolašvuođaid. Dábálaččat dakkár ráđđádallan ii mávsse maidige, ovdal go ovttasbargu álggahuvvo ja sohppojuvvo.
Dehálaš skuvlamolsuma oktavuođas
Sádde váidaga ovdal skuvlamolsuma.
Givssidanáššiid oktavuođas ollu bearrašat fárrehit máná johtilit eará skuvlii. Soaitá leat buorre čoavddus, muhto bearaš ain juo berre váiddaášši sáddet fylkkamánnái ovdal skuvlamolsuma. Jos mánná molsu skuvlla givssideami geažil galgá váiddavuoigatvuohta bisuhuvvot, muhto mii diehtit ahte fylkkamánni lea hilgun muhtun áššiid jos dat guoská eará skuvlii go dan gos mánná lei go váidda sáddejuvvui.
Guosseoahppi eará skuvllas
Jos hoahppodoaimmaide lea dárbu suodjalan dihte máná, ja ii hálit skuvlla molsut, de lea vejolaš gáibidit ahte mánná hospitere eará skuvllas, dan botta go ášši meannuduvvo ja dassá go heivvolaš doaibmabijut álggahuvvojit. Váiddavuoigatvuohta galgá gustot nu guhká go mánná lea guosseoahppi eará skuvllas. Almmut dan go fylkkamánnái sáddet váidaga.
Váidde vaikko vel molssut ge skuvlla.
Lea jierpmálaš dahku váidit fylkkamánnái jos skuvlamolsun čađahuvvo givssideami geažil ja ii hálit máná fárrehit ruovttoluotta, dan sivas go:
- Váidda duođašta givssidanváttisvuođaid. Go mánná álgá ođđa skuvlii, nugo nuoraidskuvlii dahje joatkkaskuvlii, de sáhttá dáhpáhuvvat ahte son deaivá ohppiid geaid dihte fertii fárret. Seamma guoská skuvlaovttastahttimiidda dahje jos mánná eará sivaid geažil šaddá searvat seamma ohppiidjovkui. Mii leat máŋgii oaidnán ahte mánná lea hui bures ovdánan maŋŋil go beasai eret negatiivva birrasis, ja ožžon stuora váttisvuođaid maŋŋil go lea fas deaivan givssideddjiid. Váidda lea dehálaš duođaštus eastadit mánáid šaddamis dakkár jovkui gos leat sii geat máná givssidedje.
- Ođđa skuvla ii čoavdde álo buot váttisvuođaid. Gulustuvvan sáhttá váikkuhit dasa ahte olggušteapmi ja givssideapmi joatkašuvvu maiddái ođđa skuvllas. Erenoamážit jos ođđa skuvlii lea guhkki mátkkoštit, ja go skuvllas lea amas biras ja ii oktage ustit lagasbirrasis jna. Geavatlaš hástalusat sáhttet dagahit ahte mánná háliida fas fárret ruovttoluotta. Dan geažil leage dehálaš ahte skuvla čoavdá skuvlaváttisvuođaid vai mánná sáhttá fas fárret iežas skuvlii. Váidda lea maid dehálaš duođaštus hehttet máná biddjomis seamma jovkui gos givssideaddjit leat, ja váidagis lea maid stuora mearkkašupmi dasa ahte máná dárbbut buorebut vuhtiiváldojuvvojit, jos mánná máhccá fas iežas skuvlii.
- Fárren iešalddis ii čoavdde birasváttisvuođaid dan skuvllas mas mánná eret fárrii. Váidda lea mielde álggaheamen dárbbašlaš proseassa čoavdin dihte birasváttisvuođaid skuvllas. Jos mánná gii givssiduvvo fárre, de dáhpáhuvvá dávjá ahte eará mánát gis givssiduvvojit maŋŋil go givssiduvvon mánná lea fárren. Lea hui dehálaš ahte skuvla čoavdá váttisvuođaid, oahppiid dili dihte.
Vejolaš suohkanii váidit?
Givssidanáššiin ii leat suohkan formála váiddaásahus, muhto almmatge lea vejolaš suohkanii váidit ášši.
Suohkana politihkalaš ja hálddahuslaš njunnošat beroštit das ahte skuvllain lea buorre oahppanbiras:
- Suohkanat eaiggáduššet almmolaš mánáidskuvllaid ja nuoraidskuvllaid, ja sáhttet sáhkkohallot jos oahppanbiras ii leat láhkagáibádusaid mielde.
- Suohkana politihkkarat leat válljejuvvon áimmahuššat suohkana ássiid, maiddái mánáid vuoigatvuođaid oadjebas oahpahussii.
- Suohkana politihkkariid ja hálddahusa mielas lea dehálaš ahte suohkanis lea buorre ássat ja sii eai háliidivčče ahte suohkanis beaggá givssideapmi.
Muhtun suohkaniin leat iežaset áittardeaddji, jeđđejeaddjit ja fágaidrasttideaddji joavku geat sáhttet veahkehit givssidanáššiin.
Smávva suohkaniin lea skuvlla jođiheddjiin dávjá lagaš ovttasbargu singuin geat barget gieldda hálddahusa guovddáš virggiin, justiisavuogádagas ja muđui politihkkariiguin. Dat sáhttá dagahit ahte givssidanášši vuosttamužžan ovddiduvvo skuvlla oaidninsajis. Bearrašis leat buot vejolašvuođat gulahallat suohkana ovddasvástideddjiiguin duođaštan dihte givssideami, ja ovdanbuktit bearraša vásáhusaid. Suohkanis lea vejolašvuohta eahpeformálalaččat gáibidit ahte skuvla vuoruha ášši. Doaivumis dat mielddisbuktá ahte ášši gieđahallojuvvo albma láhkai ja ahte ášši oažžu buoret áddejumi dasa ahte heivvolaš doaibmabijuid ferte álggahit eastadan dihte givssideami ja olggušteami .
Mánnábearrašat leat dábálaččat álggahandásis ja dávjá lea sis gáržžes ekonomiija ja áigi. Go mánná givssiduvvo, sáhttá dat olles bearrašii dovdot liigenoađđin. Mii diehtit ahte ollugat fárrejit, buohccindieđihuvvojit, ožžot oađđinváttisvuođaid, ekonomalaš váttisvuođaid ja ovttaseallin boatkana.
Oza ovttasbarggu
Givssidandilis lea hui buorre jos guokte rávisolbmo sáhttiba veahkehit goabbat guoimmiska, ja ipmirdit ja doarjut goabbat guoimmiska. Dat ábuha ovttas ságastit givssidanášši birra, ja ovttas searvat skuvlačoahkkimiidda ja ráhkadit strategiija mo máná veahkehit ja doarjut.
Dovddas ahte dilli lea váttis ja ahte ášši sáhttá ipmirduvvot guovtte láhkai. Addi áiggi goappat guoibmáseatte. Muhtun áššiid sáhtát okto bargat, ja eará áššiid fas ovttas. Lea dehálaš doarjut goabbat guoimmiska. ja várret alcces ja goappašiidda áiggi beassat dákkár duođalaš dili badjel, nugo givssideapmi lea. Muital maid iežat guoibmái/nuppi ovddasteaddjái man dehálaš su doarjja lea dutnje. Čájet ipmárdusa ja leage gierdevaš. Jos guoibmát ii oainne váttisvuođa nu čielgasit go don, de sáhttá leat dan geažil go son dárbbaša eanet áiggi.
Ollu váhnemat/ovddasteaddjit ovttasbarget bures jos vel ásset ge iešguđet báikkis, maiddái givssidanáššiin.
Veahkehehket guđet guimmiideattet
Mánát geat givssiduvvojit čájehit suhttu ja fuolastumi oadjebas birrasis, nugo ruovttus, váhnemiidda ja oappáide/vieljaide. Go gierdevašvuohta geahččaluvvo, de lea hui buorre leat guovttis geat sáhttiba veahkehit goabbat guoimmiska.
Givssideapmi ii leat mihkkige “normáladilli”.
Givssideapmi lea heahtedilli mii sáhttá čuohcat dearvvašvuhtii, ja dan lea dávjá hui váttis čoavdit. Ale vuollán, dat ii galgga bistit agibeaivvi. Bargga givssidanáššiin systemáhtalaččat dassá go dat nohká ja dassá go mánná dovdá oadjebasvuođa.
Váldde vára alddát
Váhnenolmmožin dovddat váimmu bákčasa go oainnát ahte mánás ii leat buorre dilli. Noađđi šaddá ain stuorit jos skuvla ii dovddas váttisvuođa, ja bearrašii šaddá dilli ain váddáseabbo. Seammás fertet čájehit nanusvuođa ja bargat ulbmillaččat máná dihte. Ollugat eai sáhte iežaset birra smiehttat.
Dovddas ahte don leat erenoamáš váttis dilis, ja jos dovddat iežat váiban ja dorvvuheapmin, de dat lea lunddolaš. Ledjoneatnit ja –áhčit dárbbašit maid vuoiŋŋastit. Ráddje alcces áiggi ja čohkke searaid.
Jurddaš eará áššiid
Buorit ustibat juogadit váttisvuođaid ja fuolastumiid, ja máŋgii lea buorre earáiguin ságastit givssideami birra. Várut ahte sáhka ii šatta dušše givssideami birra. Dat sáhttá ustibiid vuoimmehuhttit. Eai buohkat ipmir maid givssideapmi mearkkaša, jos ieža eai leat dan vásihan. Ja dutnje sáhttá leat hui buorre jurddašit maiddái eará áššiid.
Ráhkat givssitkeahtes avádagaid
Givssidanášši lea dávjá hirbmat gáibideaddji, ja ii oppa imaš ge. Dat bávččagahttá oaidnit máná gillámin, ja lea hirpmástuhtti jos skuvla ii bargga barggus ja diktá givssideami joatkit. Lea lossat go bearrašat jorgalit sealggi. Olmmoš ferte dattege jurddašit ulbmillaččat gávdnan dihte mánnái buoremus čovdosa, jos vel vásiha ge váivves ja lossa dili. Givssidanášši sáhttá šaddat dakkár áššin man birra olmmoš álo jurddaša ja ságasta, birra jándora. Dalle lea dehálaš ráhkadit avádagaid gos givssidanášši ii namuhuvvo.
Vuoiŋŋas muhtumin. Vállje áiggi goas it bargga givssidanáššiin. Ovdamearkka dihte:
- Dán vahkkoloahpa eat galgga ságastit givssideami birra. Lea váttis hehttet dan ahte givssideami birra ii smiehta, muhto das lea stuora ávki jos dat ii leat temá.
- Dán astoáiggedoaimmas eat ságastala givssideamis. Dat lea givssitkeahtes avádat.
- Dán luomus ii galgga givssideapmi namuhuvvot.
Deattut eará positiivva doaimmaid mat eai guoskka skuvlabirrasii ja givssidanáššái. Sihke mánáide ja rávisolbmuide lea buorre vuoiŋŋastit.
Gutnádat ja buhtadus
Mánát geat givssiduvvojit sáhttet massit tienasvejolašvuođaid maŋŋil eallimis, ja dalle lea sis vuoigatvuohta buhtadussii. Soaitá buhtadus ii leat áigeguovdilis áššečuolbma go logat dán čállosa, muhto váldde almmatge vára duođaštusain jos buhtadussii šaddá dárbu.
Bearašvuoigatvuođat nannejuvvojedje jagi 2013, go dalle mearriduvvui buhtadusáššiide juhkkojuvvon duođaštannoađđi (geahča Skuvllaid ovddasvástádus nannejuvvo givssidanáššiin).
Dábálaš bargotietnasa ja sisaboađu ektui leat buhtadussupmit vuollegaččat. Buhtadusáššit ádjánit guhká, čuhcet garrasit ja leat divrasat, áigi manná ohcat buhtadusa massojuvvon mánnávuođa ja oahpu ovddas ja vahágiid ovddas maid givssideapmi lea dagahan. Buhtadussupmit eai goassige buhtte vahágiid maid mánná lea ožžon givssideami maŋŋil. Min áigumuš lea veahkehit máná eret givssidandilis nu johtilit go vejolaš, vai ii oaččo vaháguhttimiid maŋŋil eallimis.
Mii ávžžuhat geavahit čeahpes advokáhta geas lea hárjáneapmi givssidanáššiin jos don leat bargamin buhtadusáššiin. Váldde áinnas oktavuođa servviin Mobbing i Skolen jos dárbbašat veahki ohcat advokáhta.
Mii vuordit ahte gutnádatortnet fápmuduvvo
Láhkarievdadusa 2017 olis mearriduvvui gutnádatortnet givssidanáššiide. Gutnádatortnet ii doaimma vel, muhto das lea stuora ávki go doaibmagoahtá. Givssidanáššit gáibidit ollu energiija, áiggi ja ruđaid. Jáhkkimis das ii leat sáhka stuora ruđas, muhto ain juo lea buresboahtin ortnet mii addá ekonomalaš veahki go eanemusat dárbbaša.
Politiijat dávjá heaittihit givssidanáššiid
Deaivvadeapmi politiijain lea dávjá ovttaskas olbmo duohken. Muhtun politiijabargit váldet givssidanáššiid hui duođas ja veahkehit bearraša, ja earát eai leat nu smáđáhkes ja ávžžuhit baicce ahte it galgga ášši váidit.
Bearrašis lea vejolaš loavkašuhttimiid váidit, politiija ávžžuhusa vuostá
Bearaš sáhttá ášši hilguma váidit Stáhtaadvokáhttii. Váidda sáddejuvvo politiijaguovllu bokte, ja áigemearri váidit boahtá ovdan politiija reivves. Dábálaččat dat lea 3 vahku. Jos Stáhtaadvokáhta heaittiha ášši, de lea vejolaš váidit Riikkaadvokáhttii.
Áššáskuhttinheaitta geavahuvvui rektora guovdu muhtun givssidanáššis, geahča «Rektor kjent skyldig for ikke å ha grepet inn mot mobbingen av Stian«. Politiija heaittihii bearraša váiddaášši. Bearaš váiddii heaittiheami, mii mielddisbuvttii ahte ášši dutkojuvvui ja ráŋggáštahtti dahku ii áššáskuhttojuvvon áššáskuhttineiseváldi bealis.
Maid politiija sáhttá bargat?
Norggas lea kriminála vuolleahki 15 jagi. Nuorat dien agis fertejit ráŋggáštusrievttálaččat váldit ovddasvástádusa veahkaválddálašvuođa, áitagiid ja digitála givssideami daguin, muhto geavadis leat politiijas uhcán váikkuhangaskaoamit dustet nuoraidkriminalitehta.
Muhtun politiijaásahusat leat spesialisttat hálddašit nuoraid geain leat láhttenváttut. Politiija, áinnas ovddasteddjiiguin ovttas galggašedje duođalaččat ságastit nuoraiguin geat čađahit veahkaválddálašvuođa ja áitagiid.
Politiija sáhttá boahtit skuvlii ja muitalit ja addit dieđuid givssideami guoskevaš áššiin, sihke ovddasteddjiide ja ohppiide. Dakkár čoahkkima sáhttet ovddasteaddjit lágidit, ovttasbarggus gulahallanoahpaheddjiin, váhnenbargolávdegottiin ja skuvlla njunnošiiguin.
Ollu politiijaásahusain gávdnojit beaktilis váikkuhangaskaoamit eastadit digitála givssideami. Muhtumin sii gávdnet geat leat ráhkadan “anonyma” konto ja sáhkkuhit.
Ášši lea hui duođalaš go politiija seaguhuvvo, ja dat guoská sihke skuvlii, givssideaddjái ja su bearrašii.
Váiddaáššiid lea vejolaš ovddidit Konfliktaráđđái
Politiija sáhttá veahkaválddálaš- ja áittaáššiid sáddet konfliktaráđđái, mas lea gelbbolašvuohta givssidanáššiin (Geahča Soabadančoahkkimis bohtet givssideami váikkuhusat oidnosi).
Lassá oažžut áššiid Konfliktaráđđái galgá leat vuollegaš ja soabadeapmi galgá leat eaktodáhtolaš, ja Konfliktaráđđi lea riekteásahus mas lea stuora mearkkašupmi.
Lea dehálaš sirret givssideami ja soahpameahttunvuođa, ja muhtumat eai hálit geavahit sáni Konfliktaráđđi. Jos givssideapmi meannuduvvo konfliktaáššin, de dat sáhttá heajosmahttit givssiduvvon máná dili. Konflikta eaktuda dássásašvuođa, ja givssidanáššiin dat váilu.
Konfliktaráđđi lea hui čeahppi bargat givssidanáššiin mat gusket mánáide, ja nagoda olahit buriid čovdosiid. Konfliktaráđđi sáhttá rievdadit láhttenvuogi nuorain geat givssidit, ja skuvllain geat eai váldde givssideami duođalaččat. Jos ášši váidojuvvo politiijai, ja meannuduvvo riekteásahusas, de gal lea givssideapmi hui duođalaš ášši ja sáhttá mielddisbuktit ahte givssideapmi váidu.
Guorahala fal báikkálaš konfliktaráđi gelbbolašvuođa ja geavada. Jos dat hálddašit givssidanáššiid bures, de soaitá buoremus čoavddus fievrridit ášši viidáseabbo konfliktaráđđái.
Goas galgá politiijai váidit?
Ollugat ballet mannamis politiijaid lusa. Váhnemat suige jurddašat ahte politiijas leat eará ja deháleabbo áššit maidda fertejit resurssaid geavahit. Ollu givssidanáššiin lea sáhka veahkaválddálašvuođas ja áitagis, mat čuhcet máná dearvvašvuhtii. Dalle gal berre ášši váidit.
Dárkkistangažaldagat
Jos eahpidat galggat go váidit, de sáhtát alddát jearrat čuovvovaš gažaldaga; –Maid livččen ieš dahkan jos ieš givssiduvvošin?
Ollugiidda lea vástádus čielggas, sii livčče loavkašuhttimiid/veahkaválddálašvuođa váidán politiijai. Dasto sáhtašit jearrat lunddolaš čuovvulangažaldaga; –galgá go mu máná riektesuodjalus leat heajut go earáin? Ja manne, lea go dan sivas go dat guoská mánnái?
Gažaldagat leat retoralaččat, muhto muitalit ollu. Servodat dávjá čájeha fuollameahttunvuođa givssidanáššiin go dohkkehit vearrivuođa mánáid vuostá muhto eai fal rávisolbmuid vuostá. Nu ii galgga leat.
Gean sáhttá váidit?
Bearaš sáhttá váidit politiijai mánáid geat givssidit, ovddasteddjiid dan mánnái gii givssida, skuvlabargiid geat eai bisset givssideami ja eaiggádiid dan skuvllas gos givssideapmi dáhpáhuvvá.
Kategorier
Media
Media
Media ii divtte iežas “geavahuvvot”
Ollu bearrašat ohcet ráđiid mo media sáhtašii “geavahit”, muhto lea dehálaš muitit ahte media hárve diktá iežas “geavahuvvot”. Media lea sorjjasmeahttun, ja dat guoská maid givssidanáššiide.
Lea vejolaš váldit oktavuođa mediain ja muitalit iežas ášši, muhto dan maŋŋil sii čađahit iežaset guorahallamiid, ságastit “nuppiin beliin” ja ipmirdit ášši iežaset láhkai. Muhtumin media vállje heaittihit ášši. Muhtumin media čuohppá báddemiid ja kommentáraid ja dalle sáhttet dehálaš dieđut jávkat. Media almmatge čuolaha givssidanáššiid beale.
Media ráđđe fápmogeavaheami
Givssidanáššiin lea mánná dávjá okto sin vuostá geat givssidit, bearaš sáhttá olgguštuvvot skuvlla bealis ja servodat sáhttá geavahit váikkuhangaskaomiid bearraša vuostá ovdalgo máná veahkehit. Givssidanáššit leat váivves áššit ja duššindahkan ja vejolaš fápmogeavaheapmi ii veahket máná gillámušaid. Dalle sáhttá ášši cavgilit mediai.
Ollu journalisttat háliidit vuosttamužžan veahkehit máná ja bearraša mat vásihit givssideami. Media dávjá muittuha ahte givssideamis leat stuora váikkuhusat, ja lea eahpitkeahttá váikkuhan dasa ahte givssideapmi lea biddjojuvvon politihkalaš áššelistui.
Mediaođđasiid vejolaš negatiivva bealit
Medias lea stuora fápmu. Go aviissat, rádio dahje tv bargagohtet givssidanáššiin, de gal sáhttet ovddasvástideaddjit jorgalahttit oaiviliiddis 180 gráda; duššindahkamis doaimmaid čađaheapmái. Nuppástuhttin, dat ahte dovddat fámohisvuođa ja de beasat vásihit ahte áššit čovdojuvvojit, sáhttá rievdadit dili áibbas nuppegežiid. Ollugat vásihit ahte ášši váldojuvvo duođas go media almmuha boasttuvuođaid, ja go ovddasvástideaddjit átnot ándagassii. Almmatge mii ávžžuhat várrugasvuođain geavahit media vaikko muhtin áššit čovdojuvvojit ge mediabeaggima dihte.
- Mediabeaggin sáhttá váikkuhit dasa ahte skuvla meannuda bearraša negatiivvalaččat. Go media čalmmustahttá headjuvuođaid ja boasttuvuođaid skuvlla ja skuvlaeaiggáda bargguide, de sáhttá bearaš geas leat mánát dan skuvllas dahje lagasbirrasis dovdat vuostehágu. Jos skuvla ii dieđe váttisvuođaid birra, de sáhttá čuoččuhit ahte bearaš eahperievttálaččat gilvá mediai boasttuságaid skuvlla birra. Dat sáhttá mielddisbuktit ahte bearaš olgguštuvvo lagasbirrasis.
- Leage várrugas geavaheamis máná nama almmolašvuođas. Jos muhtun ohcá máná nama neahtas, de sáhttá givssidanášši boahtit bajás, olu maŋŋelis olbmo eallimis goas givssideapmi ii leat šat áigeguovdil. Jeara; maid háliidivčče mánná, 25-jahkásažžan ahte moarsi/irgi, dahje bargoaddi galggašii diehtit go ohcet dieđuid su birra interneahtas?
- Mánát leat uminddegat, ja lea ovddasteddjiid ovddasvástádus leat várrugas dieđuid addimis máná birra.
- Media dieđusge háliida goappaš áššebeliiguin ságastit. Ja ii ge leat sihkar ahte ášši ovddiduvvo juste bearraša vásáhusaid mielde.
Dieđuid fertet anonymiseret ja dárkkistit
Bearaš ja mánná sáhttá válljet ahte sii eai hálit iežaset čájehit medias. Mis leat buorit vásáhusat mediaođđasiin gos eai almmut ja čájet sin gean birra lea sáhka.
Gáibit lohkat korrektuvrra ovdal go teaksta almmuhuvvo. Sisdoalu kvalitehtasihkkarastin ja anonymitehtasihkkarastin lea dávjá ávkkálaš ja dárbbašlaš.
Jos máŋgga bearraša vásihit seamma váttisvuođaid, de lea hui buorre jos ovttas deaivvadit mediain. Dat nanne luohtehahttivuođa ja váikkuha dasa ahte šaddá váddáseabbon dovdáhit máná ja ovttaskas bearraša. Bajilčála sáhttá ovdamearkka dihte; “Váhnenbargolávdegoddi fuolastuvvá go xx-skuvllas dáhpáhuvvá givssideapmi”.
Blogga ja sosiála mediaid geavaheapmi
Givssidanáššiid sáhttá ieš almmuhit, blogga ja sosiála mediaid bokte. Ášši sáhttá oažžut stuora beroštumi ja váikkuhusaid, ja danin fertege máŋgii smiehtastit ovdal go ášši almmuha.
Ovdamearka dasa mo blogga sáhttá geavahuvvot jierpmálaččat lea Line Sommer Hoel blogga. Su bloggageavaheapmi jáhkkimis váikkuhii dasa ahte son vuittii buhtadusáššis. Line lei duođaš buohcci go vásihii fápmogeavaheami gieldda bealis. Son geavahii blogga oažžut fuomášumi. Mii leat almmatge várrugasat ávžžuheamis bloggageavaheami ja juohkit áššiid sosiála mediain. Dat guoská mánnái gii ieš blogge, ja rávisolbmuide geat bloggejit iežaset mánáid birra dahje juogadit persovnnalaš dieđuid sosiála mediain.
Rávisolbmot galget áimmahuššat máná persovdnadieđuid. Jos mánná ieš háliida blogget, de berrejit sii bagadit máná amas ii almmut dieđuid mat sáhttet šaddat váivvádussan, dál dahje boahtteáiggis. Ovddasteaddjit berrejit duođalaččat árvvoštallat lea go máná dárbu gieldit bloggemis.
Eanaš áššiin mii rávvet ahte neahtas ii galgga almmuhit persovdnadieđuid. Mii háliidivččiimet ahte givssidanášši bázášii dušše muitun, muhto duohtavuohta lea ahte dieđuid maid nehttii almmuha ii sáhte sihkkut.
Kategorier
Ráhkat givssitkeahtes avádagaid
