Ságastala skuvllain birasváttisvuođaid birra
Gáibit skuvllain čoahkkima
Go ovttasbargu váhnenjoavkkus doaibmá (geahča ovddit kapihttala), de lea áigi skuvllain šiehtadit čoahkkima. Leage buorremenolaš ja áššálaš, ja gáibit čoahkkima skuvlla njunnošiiguin, ja buot buoremus lea jos máŋga váhnema ja váhnenovddasteaddjit dahket dan ovttas.
Ráhkadehket oktasaš áššelistu čoahkkimii mas lehpet vuoruhan doaibmabijuid maid galggašii álggahit. Muitte ahte čoahkkin galgá leat áššálaš ja ahte ovttaoaivilvuohta lea dehálaš.
Jos váhnenovttasbargu ii lihkostuva, de lea dus almmatge vejolaš gáibidit čoahkkima skuvllain dainna ulbmilin ahte skuvlabirrasa buoridit.
Váldde mielde duođaštusaid mat dus leat birasváttisvuođaid birra ja muital evttohuvvon doaibmabijuid birra. Jos skuvla ii dovddas birasváttisvuođaid, de soaitá leat buoremus geavahit áiggi oažžut ovttaoaivilvuođa dasa ahte váttisvuohta gávdno ja ahte dainna berre juoga dahkat. Álggat dasto áššálaš ságastallama čovdosiid birra. Muital maid dii lehpet evttohan, guldal skuvlla oaiviliid ja vejolaš evttohusaid, ja geahččal soabadit vejolaš doaibmabijuid.
Lea dehálaš ahte čuovvulanplána mearriduvvo ovdalgo čoahkkin loahpahuvvo. Šiehtadehket makkár doaimmat galget čađahuvvot, goas dat galget čađahuvvot ja mearridehket beaivvi ja áiggi čuovvulančoahkkimii.
Dárkkis mo rievdadusat doibmet guhkit áiggi badjel
Ollugat dovdet ahte dilli geahppána ja movttiiduvvojit maŋŋil skuvlačoahkkima. Buohkain lea jáhkku dasa ahte buori doaibmabijut álggahuvvojit ja váttisvuođat buorre muddui čovdojuvvojit.
Nu dat ii álo dáhpáhuva.
Lea dehálaš čuovvut mielde dassá go konkrehta čovdosat leat sajustuvvon ja addán sávahahtti bohtosiid. Ále guođe ášši vaikko vel sáhttet ge mannat máŋga mánu ovdal go váttisvuohta čovdojuvvo. Givssideapmi ja heajos biras ovddiduvvojit guhkit áiggi badjel, ja dávjá váldá guhkes áiggi gávdnat buriid čovdosiid mat doibmet.
Diđoš vuoigatvuođaidat
Litna strategiijaiguin hukset oktavuođaid váhnenjoavkkus ja ovttasbarggat ulbmillaččat skuvllain. Mii geavahat “šiega” sániid ja deattuhat positiivvalaš rievdadusaid. Muhto dat ii rievdat duohtavuođa ahte givssideapmi lea ráŋggáštusvuloš dahku.
Diđoš bearraša ja máná vuoigatvuođaid ja makkár formála váikkuhangaskaomiid lea vejolaš geavahit. Dat boahtá ovdan maŋit kapihttalis.
Lea dehálaš ahte it láhtte balddihahtti láhkai ja nu ahte šaddá heajos vuoigŋa go skuvllain gulahalat, muhto muital baicce skuvlii ahte don bures dovddat lágaid, makkár váikkuhangaskaoamit gávdnojit ja mo áššiin galggašii bargat viidáset. Mii leat vásihan ahte dat lea buorre vuohki sajustit positiivvalaš birasdoaibmabijuid johtileappot. Ollu skuvllat eai hálit ahte ášši váidojuvvo Fylkkamánnái, Oahpahusdirektoráhtii, Politiijai ja Konfliktaráđđái. Ja ii eisege mediai.