Buot mánáin lea vuoigatvuohta buori skuvlabirrasii
Mánáin lea lágas nannejuvvon vuoigatvuohta oadjebas oahpahussii. Jos dábálaš bargovugiin ii nagot givssideami bissehit dahje jos doaibmabijut eai leat heivvolaččat, de lea vejolaš gáibidit ahte skuvla álggaha lágas mearriduvvon doaibmabijuid. Jos skuvla ii váldde ášši duođas, de leat bearrašis ollu váikkuhangaskaoamit geavahussii. Mii namuhat daid. Geahča maid sierra teakstaosiid gos skuvlačoahkkimat, váidagat fylkkamánnái, riektevuogádaga geavaheapmi ja mediageavaheapmi leat namuhuvvon.
Raportere givssideami skuvlii ja gáibit doaibmabijuid
Go bearaš fuomáša ahte mánná givssiduvvo, de lea dehálaš sáddet čálalaš reivve skuvlii, vaikkoba e-poastan, gos doaibmabijut gáibiduvvojit bissehan dihte givssideami. Čále buorredáhtolaš ja dárkilis e-poastta gos deattuhat čovdosiid. Čilge mii lea dáhpáhuvvan ja sádde duođaštusaid jos vejolaš, ja dáhto čoahkkima skuvllain árvvoštallan dihte vejolaš doaibmabijuid.
Skuvllas lea juridihkalaš ovddasvástádus ohppiid skuvlabirrasii. Oahpahuslágas §9A-11 gávnnat Oahpahuslága áidna ráŋggáštanparagráfa. Rektor sáhttá biddjot giddagassii gitta 3 mánnui jos geatnegasvuođaid rihkku. Paragráfa geavahuvvo hui hárve, muhto dat ii sihkkojuvvon go ođđa láhka ođasmahttojuvvui 2017:s, váikko skuvlabargiid fágaorganisašuvnnat háliidedje dan láivudit.
Vahkku maŋŋil go skuvla lea ožžon dieđu givssideami birra galgá skuvla álggahit doaibmabijuid. Jos dat ii leat dahkkon vahkku siste, de lea vejolaš váidit fylkkamánnái.
Fuomášahte fal skuvlla ahte dii diehtibehtet ahte mánás leat vuoigatvuohta buori ja oadjebas skuvlabirrasii (Oahpahusláhka §9A-2) ja ahte lea vejolaš váidit fylkkamánnái vahku maŋŋil go givssideapmi lea dieđihuvvon (Oahpahusláhka §9A-6).
Jos skuvla oaivvilda ášši váttisin ja dan geažil dárbbaša guhkit áiggi álggahit heivvolaš doaibmabijuid, de sáhttibehtet gáibidit gaskaboddosaš doaibmabijuid, vai mánnái láhččojuvvo oadjebas dilli dan botta go skuvla bargá áššiin.
Maid jos skuvla ii dieđe makkár doaibmabijuid berre álggahit?
Muhtun skuvllat lohket ahte sii eai dieđe mo ášši galgá čoavdit, ja sáhttet maid dáhtut bearraša evttohit heivvolaš doaibmabijuid. Jos bearaš háliida, de sáhttá ovddidit evttohusaid, muhto skuvla galgá doaibmat ámmátlaš beallin ja das galgá maid gelbbolašvuohta bissehit givssideami. Jos skuvllas ii leat gelbbolašvuohta, de galgá ráđđádallat earret eará fylkkamánniin ja Oahpahusdirektoráhtain.
Makkár doaibmabijuid sáhttá gáibidit?
Bearrašis lea vejolaš evttohit doaibmabijuid, muhto ii gáibidit ahte sin evttohus galgá čuvvojuvvot.
Maid sáhttibehtet gáibidit eará mánáid ektui?
Muhtun ovddasteaddjit atnet stuora fuola buot mánáin mat gullet oahppijovkui, maiddái sis geat loavkašuhttet ja givssidit. Soaitá sis leat evttohusat doaibmabijuide veahkehan dihte eará mánáid ja bearrašiid.
Muhtun ovddasteaddjit suhttet go vásihit ahte lea uhcán beroštupmi daid mánáid ektui geat givssidit ja gáibidit ahte skuvla álggaha heivvolaš doaibmabijuid.
Lea gal vejolaš evttohit ja sávvat doaibmabijuid, muhto skuvla ii dárbbaš čuovvut daid. Ii ge leat vejolaš gáibidit dieđuid eará mánáid ja bearrašiid birra, go skuvllas lea jávohisgeatnegasvuohta. Lága vuođul sáhttá iežas mánnái gáibidit oadjebas ja buori skuvlabirrasa.
Jos vuorjašuvvá eará mánáid dilis, de lea vejolaš sáddet fuolastusdieđu. Muhtun oktavuođain lea dieđihangeatnegasvuohta, guorahala dárkileappot jos lea dárbu.
Vuorut iežat máná
Mii rávvet buohkaid vuoruhit iežas máná buot ovddimus, oažžun dihte máná eret givssidandilis nu johtilit go vejolaš.