Kategori: BISSET GIVSSIDEAMI

Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI

Bija álo máná dearvvašvuođa bajimužžii

Ii dárbbaš eahpiditge ahte givssideapmi čuohcá garrasit dearvvašvuhtii. Dat lea dávjá duođaštuvvon, ja dá leat guokte čállosa maid forskning.no lea almmuhan: «Mobbeofre har fire ganger høyere risiko for selvskading» ja «Både mobberen og offeret sliter med å takle livet».

Givssideapmi sáhttá duođalaččat čuohcat máná dearvvašvuhtii.

Min searvvis leat mielde váhnemat geat háliidit mánáid ja bearrašiid veahkehit givssidanáššiin, muhto mii eat leat juristtat eatge dearvvašvuođabargit. Min rávvagat sáhttet geavahuvvot muhto ovddasvástádusa ferte ieš váldit. Váldde vuhtii máná dearvvašvuođa ja oza fágalaš veahki jos dárbbašuvvo.

Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI

Go mánná ii vuolgge skuvlii

Lea hui dábálaš ahte mánná gii givssiduvvo biehttala vuolgimis skuvlii. Norggas lea oahpahangeatnegasvuohta muhto ii skuvlageatnegasvuohta. Jos mánná dollojuvvo ruovttus ja iige oaččo oahpahusa, de dat sáhttá geavahuvvot váhnemiid vuostá, ovdamearkka dihte ahte skuvla sádde fuolastusdieđu Mánáidsuodjalussii.

Galgá go máná álo bágget skuvlii? Vástádus lea ii. Mánát geat givssiduvvojit sáhttet oažžut duođalaš dearvvašvuođaváttuid ja máná vásáhusaid galgá duođas vuhtiiváldit. Mánná sáhttá oažžut oahpahusa ruovttus, ja dasto ferte bargat dan ovdii ahte mánná beassá fas máhccat skuvlii.

Doaimmat buohccidieđáhusa

Jos mánná doalahuvvo ruovttus ja iige oaččo oahpahusa, de ávžžuhat váldit oktavuođa fástadoaktáriin oažžun dihte “buohccidieđáhusa” mii duođašta ahte mánná lea ruovttus dan sivas go skuvlabiras čuohcá máná dearvvašvuhtii. Sivat sáhttet leat veahkaválddálašvuohta, oktonasvuohta dahje eará váttisvuođat luohkkábirrasis.

Dábálaččat lea positiivvalaš muitalit fástadoaktárii ahte mánná givssiduvvo, ja mii diehtit olu áššiid gos doavttir lea doaibman luohtehahtti mieldeváikkuheaddjin máná oadjebasvuhtii.

Skuvllain ovttasbargat oahpahusa ja máhcaheami birra

Go mánná čielgasit biehttala vuolgimis skuvlii – dahje go ii berre – de lea dehálaš skuvllain gulahallat vai mánnái lágiduvvo ruovttuoahpahus. Oahpaheaddjit dábálaččat lágidit ruovttuoahpahusa.

Lea dehálaš skuvllain ovttasbargat vai mánná máhcahuvvo fas skuvlaluohkkái.

Máhcaheapmi eaktuda dieđusge ahte skuvla čoavdá birasváttisvuođaid man geažil mánná ii hálit skuvlii vuolgit.

Doaibmabijut jos eai leat duođalaš sivat dasa ahte mánná ii hálit skuvlii vuolgit.

Rávvagat maid sáhttá árvvoštallat:

  • Bisset loavkašuhttimiid maid mánná vásiha. Ovdamearkka dihte jos givssideapmi dáhpáhuvvá skuvlabusses, de sáhttá organiseret bearráigeahčči, molsut mátkkoštanáiggiid, mánná sáhttá johtit rávisolbmo mielde, ieš viežžat máná dahje gáibidit sierra skuvlasáhtu. Jos mánná vásiha veahkaválddi ja uhkidemiid, de sáhttá skuvla geatnegahttit iežas bargiid čuovvut ohppiid geat givssidit ja nu suodjalit máná. Lea maid vejolaš gáibidit givssideddjiid fárret. Leat dušše ovdamearkkat, ja skuvllas lea ovddasvástádus gávdnat heivvolaš doaibmabijuid suodjalan dihte máná.
  • Ovddasteaddjin lea dus vuoigatvuohta leat skuvllas muhtun áiggi suodjalan dihte máná. Šiehtat skuvllain dan birra. Jos oainnát loavkašuhtti láhttemiid, de galggat dieđihit skuvlabargiide vai sii sáhttet hehttet fasttes láhttenvugiid.
  • Rávisolmmoš, váhnen dahje áhkku/áddjá, sáhttá doaibmat sihkkarvuohtan ja leat olámuttus go lea dárbu máná viežžat oanehis áiggis. Šiehtat mánáin ahte son sáhttá riŋget goas fal beare, ja váikko man siva geažil, ja ahte son vižžojuvvo dakkaviđe jos lea dárbu.
  • Divtte máná váldit iežas mátketelefovnna skuvlii.
  • Sádde skuvlii dieđu ahte mánná váldá mátketelefovnna mielde ja ahte son galgá dan sáhttit geavahit jos dárbbaša veahki. Čilge givssidandili ja skuvlabalu, ja ahte telefovdna galgá doaibmat sihkkarvuohtan vai mánná beassá eret váralaš dilis. Ulbmil lea máná suddjet, ja máhcahit su fas skuvlii ollašuhttit oahppogeatnegasvuođas.
  • Muittut ahte skuvla ii galgga mánás eretváldit telefovnna jos šaddet váttisvuođat geavaheami dáfus, ja ahte vejolaš váttisvuođat galget čielggaduvvot ovddasteddjiiguin.
  • Šiehtat mánáin masa mátketelefovdna galgá geavahuvvot. Telefovnna sáhttá jaskkodahttit vai oahpahus ii vuorjašuvvu. Jos eará mánát eai beasa mátketelefovnna geavahit skuvllas, de lea hui dehálaš ahte mánná ii geavat telefovnna dakkár áššiide mat eará ohppiide leat lobiheamit. Telefovdna lea dan várás ahte veahki oažžut oanehis áiggis.
  • Ale moaitte máná jos čuojaha dakkár sivaid geažil mat du mielas eai leat nu duođalaččat. Mánná sáhttá dovdat balu maiddái maŋŋil loavkašuhttimiid. Go mánná dovdá ahte veahki lea dušše ovtta boalu duohken, de dat doaibmá buorre vuohkin oadjuduvvot ja joatkit skuvlavázzima.
Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI

Duođaš buot

Manne lea duođašteapmi dehálaš?

Jos skuvla meannuda givssidanášši duođalaččat, de dat dábálaččat čovdojuvvo, ja jáhkkimis don it livčče lohkan dán gihppaga. Váttisvuođat šaddet jos givssideapmi duššindahkko ja jos skuvla ii guldal maid bearaš muitala. Dakkár oktavuođain lea hirbmat dehálaš duođaštit givssideami.

Skuvlii šaddá váddásut hilgut ášši jos givssideapmi duođaštuvvo. Duođašteamis lea stuora mearkkašupmi jos ášši váidojuvvo, manná váiddameannudeapmái ja riidočoavdinráđđái, dahje šaddá diggeáššin ja/dahje mediaáššin.

Gihppagis leat guokte váldostrategiija eastadit givssideami; vuosttas lea litna bargovuohki gos ovttasbargu váhnemiid ja skuvlla gaskka deattuhuvvo, nubbi lea mas vuoigatvuođat ja formála doaibmabijut deattuhuvvojit. Mii ávžžuhat čohkket duođaštusaid, sorjáskeahttá das goappá strategiija válljet.

Ráhkat máhpa

Ráhkat fysalaš ja/dahje elektronalaš máhpa gosa rájat buot duođaštusaid mat gullet givssidanáššái.

Smávva áššit leat dehálaččat

Givssideapmi lea loavkašuhttimat guhkit áiggi badjel. Jos loavkašuhttin dáhpáhuvvá dušše ovtta geardde de dat ii oro nu dehálaš, muhto duođaš dan ge. Jos loavkašuhttin dáhpáhuvvá máŋgga geardde dihto vuogi mielde, de sáhttá duođaštusaid bokte oažžut buoret áddejumi das maid mánná lea šaddan gillát.

Duođaštanovdamearkkat:

  • Govve vaháguvvamiid.
  • Duođaš dáhpáhusaid čálalaččat ja čále dáhtona, áiggi, báikki ja oassálastiid. Dáhto earáid maid duođaštit geat leat oaidnán dáhpáhusa nannen dihte ášši.
  • Čále logga máná iežas vásáhusaid vuođul, ja máná muitalusaid.
  • Jos vejolaš gáibit čálalaš duođaštusaid; ovdamearkka dihte oahpaheddjiin, eará ovddasteddjiin, doaktáris ja vejolaš earáin geaidda ášši guoská.
  • Vurke buot duođaštusaid.
  • Árvvoštala ságastallamiid báddet.
  • Fágaolbmuid duođaštusaide biddjo stuora deaddu. Gáibit doavtterduođaštusa jos vaháguhttimiid givssideami geažil lea dárbu duođaštit.
  • Skuvllain lea buoremus čálalaččat gulahallat, ja buot čállosiid galggat vurket.
  • Ane muittus ahte skuvla maid vurke čállosiid hui dárkilit. Buot maid dajat, barggat ja čálát sáhttá registrerejuvvot, ja jos čájehat badjelmeare suhttu ja láhttet dainna lágiin mii earáid mielas lea moaittehahtti, de dat sáhttá geavahuvvot du vuostá.

Smávva áššit leat dehálaččat

Lea lobiheapme diktit mánáid givssidit eará mánáid skuvllas, ja go givssidanášši čuoččáldahttojuvvo skuvlla vuostá, de sáhttet láhkarihkkumat fuomášuvvot mat dagahit ráŋggáštusrievttálašvásttu skuvlla jođihangoddái ja eaiggádii. Skuvlla jođihangoddi sáhttá dovdat iežas uhkiduvvon, ja ii oba leat ge eahpedábálaš ahte skuvla geahččala duššindahkat váiddaášši, ja fuotnut bearraša ja njeaidit luohtehahttivuođa.

Ale spiehkas, čále dan láhkai ahte buohkat sáhttet lohkat maid leat čállán, ja vuhtiiváldde bearrašdili duođalaččat. Boahttevaš lohkkit soitet leat váhnemat, fylkkamánni, suohkanbargit, politiija, advokáhtat ja journalisttat.

Ii dat leat nu álki, olbmos leat garra dovddut go oaidná mánás gillámin ja go ovddasvástideaddjit eai čađat bargguideaset. Geahččal almmatge. Čále teavstta, váldde bottu, loga jitnosit, áinnas iežat guoibmái, ja divo ovdal go sáddet. Loahpat čállosa buorremenolaš vugiin.

Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI

Báddenapparáhta geavaheapmi

Báddema bokte sáhttá oažžut dehálaš duođaštusaid, muhto lea go lohpi báddet?

Ollugiidda lea dat áigeguovdilis temá. Lea go čiegus bádden lobiheapme? Dus lea lohpi báddet dihto eavttuid vuođul, čuovu njuolggadusaid.

Dus ii leat oppanassiige lohpi báddet jos ieš it searvva ságastallamiidda. Bádden lea lobálaš skuvlačoahkkimiin gos ieš leat mielde.

Mo báddet?

Dábálaš jierbmetelefovnnain lea álki báddet. Čoahkkima álggus sáhtát muitalit ahte don leat ávžžuhuvvon báddet ságastallama go dárbbašat duođaštusaid. Bearaš sáhttá čujuhit ahte sii leat dán gihppagis lohkan báddenrávvagiid.

Rabas bádden

Go givssidanproseassa lea jođus, de sáhttet skuvlabargit ja earát eaddut go háliidehpet báddet, muhto jos ii leat dárbu ášši čiegadit, de ii galggašii bádden šaddat váttisvuohtan. Journalisttat báddejit hui ollu. Bádden lea dehálaš oassi duođaštusain, erenoamáš váiddaáššiid oktavuođas, dahje jos čuoččáldahttojuvvojit gutnádat- dahje buhtadusáššit vahágiid ovddas maid givssideapmi lea dagahan.

Jos buohkat mihtet báddemii, de bija telefovnna oidnosii beavddi ala ja álggat báddema. Várut ahte báddemis boahtá ovdan ahte oasseválddit dihtet ahte báddejuvvo, ja dohkkehit dan.

Čiegus bádden

Čiegus bádden lea lobálaš jos ieš searvvat ságastallamiidda. Čiegus dahje rabas báddemis leat máŋga beali maid ferte vuhtiiváldit:

  • Jos vel čiegus bádden lea lobálaš, de oaivvildit ollugat ahte dat ii leat nu vuogas.
  • Rabas báddemis leat maid buorit bealit, ovdamearkka dihte ahte čoahkkinbeavdegirji čállojuvvo dan mielde mii čoahkkimis daddjo, dušši ságat geahpeduvvojit ja čoahkkin šaddá eanet dan birra makkár doaimmaid ferte álggahit.
  • Rabas bádden almmuha ahte dilli lea hui duođalaš. Jos bearaš čujuha ahte sii leat mis ožžon rávvagiid bargat dieinna lágiin, de sii čalmmustahttet ahte sii leat guorahallan makkár vuoigatvuođat sis leat. Dat sáhttá mielddisbuktit ahte skuvla meannuda bearraša duođaleabbo.
  • Riektevuogádagas lea vejolaš geavahit báddema duođaštussan, maiddái čiegus báddema. Jos lea váiddaášši fylkkamánnái dahje gildii, de dasa eai leat nu garra gáibádusat go rievttis. Mii diehtit ahte journalisttat ja fylkkamánnekantuvra eai leat dohkkehan čiegus báddema duođaštussan.
  • Mii diehtit ahte skuvllat leat biehttalan čađaheames čoahkkima jos báddejuvvo. Jos skuvla biehttala rabas báddema láhkarihkkunáššis, sáhttá čiegus bádden leat molssaeaktu jos ieš lea mielde čoahkkimis. Rabas bádden sáhttá leat buorre gaskaoapmi duođaštit fápmogeavaheami ja áitagiid.
Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI

Ođas! Bisset digitála givssideami

Digitála givssideapmi lea stuora váttisvuohta mii dađis viidána. Ovdal lei ruoktu dakkár báiki gos mánát eai vásihan givssideami. Dál vásihit mánát geat geavahit mátketelefovnna loavkašuhttimiid juohke sajis, birra jándora. Digitála givssideapmi lea váttisvuohta maid ii leat nu álki čoavdit, muhto gávdnojit gal muhtunlágan njuolggadusat ja váikkuhangaskaoamit.

Geas lea ovddasvástádus?

Leago skuvlla ovddasvástádus go givssideapmi dáhpáhuvvá Facebook bokte máná friddjaáiggis? Skuvlabargiid mielas ii leat dat govttolaš ja dan lea váttis čoavdit. Ovddasvástádus ii leat čielggas, muhto skuvllas lea dábálaččat ovddasvástádus. Dutkamat čájehit ahte digitála givssideapmi joatkašuvvu lassin givssideami mii dáhpáhuvvá skuvllas. Jos digitála givssideami vuolggasadji leat skuvlii gullevaš sosiála joavkkut, de lea skuvlla ovddasvástádus bissehit givssideami.

Maid berre skuvla dahkat?

Skuvllas leat ollu resurssat maiguin givssideami bissehit, maiddái digitála givssideami. Sii sáhttet oažžut veahki Oahpahusdirektoráhtas, Fylkkamánnis ja sis geat fállet dohkkehuvvon givssidanprográmmaid.
Jos skuvllas dáhpáhuvvá digitála givssideapmi sáhttá skuvla buoridit gelbbolašvuođa sihke ohppiin, bargiin ja ovddasteddjiin. Mii ávžžuhat geavahit kampánjja Bruk Hue. Oahppit besset oahppat ovddasvástádusa birra ja riskkaid mat čuvvot digitála givssideami mielde. Loga eanet Brukhue.com neahttabáikkis.

Ollu oahppit eai dieđe mo digitála givssideapmi sáhttá bávččagahttit, dahje mo dat sáhttá ráŋggáštuvvot. Ollu ovddasteaddjit dihtet uhcán man ollu digitála gaskaoamit geavahuvvojit mánáid gaskkas.

Skuvla ovttasbargá politiijain ovttaskas áššiin. Digitála givssideapmi lea ráŋggáštusvuloš ja meannuduvvo garrasit ollu politiijaásahusain. Givssideapmi dávjá guođđá digitála luottaid. Váidde ášši politiijaide gávdnan dihte “namahis givssideaddji”.

Maid berre bearaš dahkat?

Mánná gii vásiha digitála givssideami dárbbaša veahki. Diđoš áinnas maid dat mearkkaša, geahča makkár resurssat gávdnojit. Oahppobirasguovddážis ja Mediabearráigeahčus.

Geahččal skuvllain ovttasbargat. Leat go eará mánát maid vásihan seamma? Lea go vejolaš váttisvuođa čoavdit skuvlabirasváttisvuohtan ja hehttet unohis ovttasbarggu skuvllain?

Jos mánná ja bearaš ii oaččo veahki, de lea vejolaš ášši váidit politiijai. Ollugat meannudit digitála givssideami hui duođalaččat. Medias lea maid stuora beroštupmi digitála givssideapmái.

Loga eanet dieđuid dáppe: Juridihkalaš váikkuhangaskaoamit ja Media geavaheapmi.

Galgá go mátketelefovnna gieldit skuvllas?

Ollu skuvllat leat gieldán geavaheamis mátketelefovnna skuvlaáiggis. Jos vel skuvllat leatge gieldán mátketelefovnna geavaheami skuvllas, de dat ii heađuš digitála givssideami mánáid friddjaáiggis.

Interneahtta ja digitála veahkkeneavvut leat dehálaččat mánáid gulahallamis ja oahppamis. Mii eahpidat lea go rivttes strategiija gieldit mátketelefovnna geavaheami. Searvi Mobbing i Skolen ii leat cealkán maidige almmolaččat dan áššis.

Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI LITNA STRATEGIIJAT

Mat leat “litna strategiijat”?

Go litna strategiijat geavahuvvojit, de ii leat mánná guovddážis muhto givssideapmi mii billista skuvlabirrasa. Skuvllas, luohkás, eará luohkáin dahje luohkkájoavkkuin sáhttá givssideapmi dagahit stuora birasváttisvuođaid.

Ulbmil lea ovttasbarggus álggahit doaibmabijuid čoavdin dihte birasváttisvuođaid skuvllas, ja geahččalit bissehit givssideami maid ovttaskas mánná vásiha.

Soaitá álkit ovttas gávdnat čovdosiid go dovddastuvvu ahte heajos láhttenvuogit mielddisbuktet birasváttisvuođaid, ja ovttaskas bearaš ii galggašii dárbbašit okto ráhčat dán lágan áššiiguin.

Dramáhtalaš váikkuhusat jos givssideami dieđihat

Dan oaidnit ollu áššiin, ja mii eat sáhte doarvái deattuhit ahte sii geat dieđihit givssidanáššiid dávjá gártet vásihit unohisvuođaid.

Bearrašat mat muitalit givssideami birra sáhttet vásihit unohisvuođaid. Eanaš olbmot háliidit positiivvalaččat govvidit iežaset skuvlla, lagasbirrasa ja suohkana. Skuvla, eará ovddasteaddjit, suohkana byrokráhtat ja politihkkárat soitet háliidit duššindahkat givssideami. Máŋgii dáhpáhuvvá ahte givssiduvvon mánná ja bearaš sivahallojuvvo jos váttisvuohta ii váldojuvvo duođas. Dan lágan mekanismmat dagahit dávjá ahte bearrašat olgguštuvvojit lagasbirrasis, ja givssidanváttisvuohta joatkašuvvá ja vearrána.

Jos ášši viidána menddo sakka

Muhtumin sáhttá givssidanášši viidut nu sakka ahte litna doaibmabijut eai veahket. Jos máná dearvvašvuohta uhkiduvvo, de fertet gávdnat earálágan bargovugiid.

Oza doarjaleddjiid jos vel geavahat ge formála váikkuhangaskaomiid

Dieđit givssideami, álggat ovttasbarggu fylkkamánniin ja geahččal oažžut advokáhtaveahki, nu go boahtte kapihttalis rávvejuvvo. Seammás sáhtát geavahišgoahtit eahpeformála váikkuhangaskaomiid. Ovttasbargga eará váhnemiiguin, almmut maid bearaš lea vásihan lagasbirrasis ja bargga buot maid lea vejolaš eastadan dihte olggušteami ja vealaheami.

Liikojit go olbmot dutnje dahje árvvusatnet go sii du?

Eatnašiidda lea dehálaš ahte olbmot liikojit dutnje. Go formála váikkuhangaskaomiid geavahišgoađát, de leat moaitimin skuvlabargiid ja –eaiggáda- láhkarihkkumiid geažil. Ja dalle gal oktage ii šatta bivnnut.

Bargga áššálaččat ja systemáhtalaččat eastadan dihte givssideami, ja geavat juridihkalaš gaskaomiid mat gávdnojit, ja badjelgeahččan suige dalle jorggiha árvvusatnimin.

Jos vel buohkat eai liiko dutnje muhto gudnejahttet du, de suige lea dan geažil go du rahčamušat addet bohtosiid, ja dalle rahčamuš lea leamaš barggu veara.

Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI LITNA STRATEGIIJAT

Ovttasbargat eará váhnemat

Geahččal ovttasbargat eará váhnemiiguin

Mii ávžžuhat eará bearrašiiguin ovttasbargat čoavdin dihte birasváttisvuođaid skuvllas. Geahččal fuomášahttit váhnenjoavkku ahte luohkkás lea heittot biras, ja geahččalehket ovttas čoavdit váttisvuođaid. Dat sáhttá maid hehttet mánáid givssiduvvomis ja dan ahte bearrašat olgguštuvvojit ja vealahuvvojit.

Givssideapmi skuvllas muitala ahte skuvllas leat jođihanváttisvuođat, ja ahte strategiijat váilot maiguin hálddašit fasttes daguid. Jos nu leš, de vejolaččat eará mánát maid vásihit givssideami. Ságastala eará váhnemiiguin mo fuomášit sin geat vásihit negatiivvalaš luohkkábirrasa. Jeara háliidit go sii veahkkin skuvllain lágidit čoahkkima álggahan dihte doaibmabijuid mat buoridivčče luohkkábirrasa.

Negatiivvalaš luohkkábiras čuohcá ollugiidda luohkás, jos vel sii eai njuolgut givssiduvvo. Ollu ovddasteaddjit leat miehtemielas buori skuvlabirrasii, jos vel dat ii guoskka njuolgut sin mánáide. Ii oktage háliidivčče givssideami skuvllas, ii son gii givssiduvvo, iige givssideaddji dahje sii geat oidnet givssideami.

Sátnegeavahemiin galggat leat várrugas

Ollugat jierásmuvvet go gullet sániid nugo givssideapmi, givssideaddji ja ahte muhtun givssiduvvo. Váhnemat áinnas háliidit skuvllain buori ovttasbarggu ja čáhkkejit saji jos dovdet ahte ovttasbargu ii doaimma ulbmillaččat. Ságastala láhttenvugiid ja skuvlabirrasa birra, ovdal go givssideami. Divaštallet luohkkábirrasa buoridanvejolašvuođaid.

Váldde oktavuođa skuvlla váhnenovddasteddjiiguin

Mii ávžžuhat váldit oktavuođa skuvlla formála váhnenovddasteddjiiguin, maŋŋil go váhnenovttasbargu lea sajáiduvvan. Nugo luohkká-luohttámuš olbmuiguin, Ovttasbargolávdegodde- ja Váhnenráđi bargolávdegoddeovddasteddjiiguin. Sii geat eaktodáhtolaččat váldet badjelasaset luohttámušdoaimmaid skuvllas dahket dan go duođas háliidit bures doaibmi skuvlabirrasa, ja sii gal buriin mielas vuostáiváldet oaiviliid ja evttohusaid.

Šiehtadehket čoahkkima váhnenovddasteddjiiguin, ja mannet fárrolagaid čoahkkimii.
Áššelistu berrebehtet ráhkadit ovddalgihtii vai váhnemiin lea ovttaoaivilvuohta áššiid dáfus. Mihttomearri lea ahte láhčit buori gulahallama ovddasteddjiid ja skuvlla gaskka vai skuvla álggaha buriid doaibmabijuid.

Divaštallet birasváttisvuođaid ja molssaevttolaš čovdosiid. Čilgejehket makkár konkrehta čovdosiid háliidehpet ovddidit skuvlii. Dá leat muhtun ovdamearkkat:

  • Loavkašuvvá go mánná go lea skuvlii jođus? Lea go vejolaš mánáid juohkit joavkkuide ja doaimmahit mánáid ruoktot iešguđet áiggis, dahje sáhttet go váhnemat vurrolagaid mánáid viežžat?
  • Loavkašuvvá go mánná friijaminuhtain? Sáhttibehtet evttohit doaimmaid, prográmmaid ja dárkkistandoaimmaid eastadan dihte váttisvuođaid. Dat lea dáhpáhuvvan ahte váhnemat leat doaibman bearráigeahččin friijaminuhtain. Prográmmat gávdnojit, nu go Trivselsleder-prográmma, mii organisere positiivva doaimmaid friijaminuhtain.
  • Lea go ohppiid válljejuvvon spábbačiekčanjoavku guhkes friijaminuhtas šaddan váivves dáhpáhussan sidjiide geat eai leat nu “somát” ja válljejuvvojit maŋimus? Dan lea álki čoavdit jos vállje fásta joavkkuid.
  • Okta vuohki hehttet loavkašuhttimiid lea ahte rávisolbmot miehtá skuvlabeaivvi čuvvot mánáid geain lea veahkaválddálaš dahje balddihahtti láhttenvuohki.
  • Jos leat dušše muhtun mánát geat givssidit ja givssiduvvojit, de sáhttá sin bidjat iešguđet luohkkáide, joavkkuide ja sirdit skuvlaáiggiid nu ahte eai oaidnal nu dávjá.
  • Lea go searvangielddus váttisvuohta? Váhnenjoavku sáhttá soahpat oktasaš strategiija earret eará riegádanbeivviide, vai ovttaskas oahppit eai gildojuvvo boahtimis riegádanbeaivvedoaluide dahje vásihit ahte ii oktage boađe riegádanbeaivvedoaluide.
  • Gávdnojit ollu fágaolbmot geat leat hui čeahpit buoridit luohkkábirrasa. Jos váhnemiin ja ovddasteddjiin lea seamma áddejupmi váttisvuođaid hárrái, ja dorjot evttohuvvon doaibmabijuid, de lea dis nana ášši maid sáhttibehtet ovddidit skuvlii.

Dalle lea dis buoret vejolašvuođat olahit rievdadusaid.

Oza áinnas ráđiid doaibmabijuid hárrái

Jos háliidehpet eanet diehtit makkár čovdosiid skuvlii sáhttá evttohit? Dalle ohcabehtet ráđiid dáppe:

Fylkkamánne: Sii galget sihke skuvllaid bagadit ja doaibmat váiddaorgánan givssidanáššiin. Váhnemin lea dus vejolašvuohta váldit eahpeformála oktavuođa jos vel it leatge ášši váidán. Čilge váttisvuođa ja jeara veahki.
Mánáidáittardeaddji: Sii ožžot doarjaga doaibmat mánáid “advokáhtan” givssidanáššiin ja sis lea gelbbolašvuohta gávdnat heivvolaš čovdosiid.
Oahpahusdirektoráhtta: Sis leat ollislaš dieđut givssidanprográmma birra, fágabiras ja resurssat maid skuvllat sáhttet geavahit.

Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI

Litna Strategiijat

Litna Strategiijat

Fortsett å lese «Litna Strategiijat»
Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI LITNA STRATEGIIJAT

Ovttasbargat eará skuvllain

Ságastala skuvllain birasváttisvuođaid birra

Gáibit skuvllain čoahkkima

Go ovttasbargu váhnenjoavkkus doaibmá (geahča ovddit kapihttala), de lea áigi skuvllain šiehtadit čoahkkima. Leage buorremenolaš ja áššálaš, ja gáibit čoahkkima skuvlla njunnošiiguin, ja buot buoremus lea jos máŋga váhnema ja váhnenovddasteaddjit dahket dan ovttas.

Ráhkadehket oktasaš áššelistu čoahkkimii mas lehpet vuoruhan doaibmabijuid maid galggašii álggahit. Muitte ahte čoahkkin galgá leat áššálaš ja ahte ovttaoaivilvuohta lea dehálaš.
Jos váhnenovttasbargu ii lihkostuva, de lea dus almmatge vejolaš gáibidit čoahkkima skuvllain dainna ulbmilin ahte skuvlabirrasa buoridit.

Váldde mielde duođaštusaid mat dus leat birasváttisvuođaid birra ja muital evttohuvvon doaibmabijuid birra. Jos skuvla ii dovddas birasváttisvuođaid, de soaitá leat buoremus geavahit áiggi oažžut ovttaoaivilvuođa dasa ahte váttisvuohta gávdno ja ahte dainna berre juoga dahkat. Álggat dasto áššálaš ságastallama čovdosiid birra. Muital maid dii lehpet evttohan, guldal skuvlla oaiviliid ja vejolaš evttohusaid, ja geahččal soabadit vejolaš doaibmabijuid.

Lea dehálaš ahte čuovvulanplána mearriduvvo ovdalgo čoahkkin loahpahuvvo. Šiehtadehket makkár doaimmat galget čađahuvvot, goas dat galget čađahuvvot ja mearridehket beaivvi ja áiggi čuovvulančoahkkimii.

Dárkkis mo rievdadusat doibmet guhkit áiggi badjel

Ollugat dovdet ahte dilli geahppána ja movttiiduvvojit maŋŋil skuvlačoahkkima. Buohkain lea jáhkku dasa ahte buori doaibmabijut álggahuvvojit ja váttisvuođat buorre muddui čovdojuvvojit.

Nu dat ii álo dáhpáhuva.

Lea dehálaš čuovvut mielde dassá go konkrehta čovdosat leat sajustuvvon ja addán sávahahtti bohtosiid. Ále guođe ášši vaikko vel sáhttet ge mannat máŋga mánu ovdal go váttisvuohta čovdojuvvo. Givssideapmi ja heajos biras ovddiduvvojit guhkit áiggi badjel, ja dávjá váldá guhkes áiggi gávdnat buriid čovdosiid mat doibmet.

Diđoš vuoigatvuođaidat

Litna strategiijaiguin hukset oktavuođaid váhnenjoavkkus ja ovttasbarggat ulbmillaččat skuvllain. Mii geavahat “šiega” sániid ja deattuhat positiivvalaš rievdadusaid. Muhto dat ii rievdat duohtavuođa ahte givssideapmi lea ráŋggáštusvuloš dahku.

Diđoš bearraša ja máná vuoigatvuođaid ja makkár formála váikkuhangaskaomiid lea vejolaš geavahit. Dat boahtá ovdan maŋit kapihttalis.

Lea dehálaš ahte it láhtte balddihahtti láhkai ja nu ahte šaddá heajos vuoigŋa go skuvllain gulahalat, muhto muital baicce skuvlii ahte don bures dovddat lágaid, makkár váikkuhangaskaoamit gávdnojit ja mo áššiin galggašii bargat viidáset. Mii leat vásihan ahte dat lea buorre vuohki sajustit positiivvalaš birasdoaibmabijuid johtileappot. Ollu skuvllat eai hálit ahte ášši váidojuvvo Fylkkamánnái, Oahpahusdirektoráhtii, Politiijai ja Konfliktaráđđái. Ja ii eisege mediai.

Kategorier
BISSET GIVSSIDEAMI JURIDIHKALAŠ VÁIKKUHANGASKAOAMIT

Juridihkalaš váikkuhangaskaoamit

Diđoš vuoigatvuođaidat

Mánáid vuoigatvuođat leat bures suddjejuvvon láhkateavsttain, ja mielddisbuktet stuora váikkuhusaid skuvlii, skuvlajođiheddjiide ja skuvlaeaiggádiidda, jos lága rihkkot.

Oahpahusláhka (§9A) cealká ahte “Skuvla ii galgga mange láhkai dohkkehit loavkašuhttimiid nugo givssideami, veahkaválddálašvuođa, vealaheami ja cielaheami”.

§9A-5 meannuda oahpaheaddjigivssideami erenoamáš garrasit.

Bearaš galgá oažžut veahki Fylkkamánnis jos givssideapmi ii noga (geahča §9A-6).

Jos skuvla rihkku “givssidanlága”, de sáhttá bággosáhkku gáibiduvvot skuvlaeaiggádis (geahča §9A-12) ja rektor sáhttá biddjot giddagassii (geahča §9A-13).

Dat gal iešalddis orru hui buorre, ja jos láhka doaimmašii seamma bures geavadis go báhpiris de gal it livčče dárbbašan lohkat dán gihppaga, ja eatge mii livčče čállán dan. Duohtavuohta lea dađibahábut ollu bearrašiidda nuppegežiid. Ollugat fertejit garrasit ráhčat mánáidis vuoigatvuođaid ovdii, ja jos láhka rihkkojuvvo de dat dávjá ii atte makkárge váikkuhusaid. Diđoš vuoigatvuođaidat, ja loga viidáseabbo vai dieđát maid galggat dahkat. Smiehta doaibmabijuid mat addet buoremus bohtosiid mánnái ja bearrašii.